torstaina, joulukuuta 15, 2005

Pakastan mummoni, lennän luoksesi

Aluksi tiedotus: Hallituskadun Shell (Rollossa) tarjoaa tänään ilmaiset kahvit kaikille asiakkailleen. Myös piparkaakkuja oli tarjolla. On siis syytä pistäytyä ylikansallisen riistäjäsaastuttajan antimien ääressä ja käyttää samalla tietysti myös vessaa suorittamatta siitä vaadittua 50 sentin korvausta. Mikäs sen hipimpää. Samalla voi huvittua siitä miten jotkut sitä vaan jaksavat vaikka muita jo hävettää taannoinen hypetys.

Huumeen nauttimisen lomassa on nimittäin oikein hyvin aikaa selailla RAY:n asiakaslehteä, jossa kerrotaan uusista peliautomaateista mm. seuravaa:

"Päädyimme 1950-luvulta ammentavaan atomiretroläpinäkyvyys-teemaan, johon sujautimme aimo annoksen hypnoottista välkettä. Tuloksena on ajaton mutta moderni toteutus, pelien grafiikkaa kehitellyt Jufo Peltomaa Hybrid Graphicsista kommentoi."

Eikä Jufo jää yksin, sillä komppaamassa on vanha kaveri. (Tässä vaiheessa pitää varoa kahvin pyrskähtämistä liinalle.)

"Äänielementit liikkuvat vesi/tippukiviluola/kaiku -osastolla nykyaikaisuus mielessä pitäen. Pyritään ajattomaan fiilikseen retrohtavalla seikkailuelokuvameiningillä ryyditettynä, Miracle Sound Oy:n Izmo Heikkilä kuvaa."

Otetaanpa vielä kerran pojat. Siis aromiretroläpinäkyvyysteema hypnoottisella välkkeellä ja retrohtavalla seikkailuelokuvameiningillä ryyditettynä?

Oukei. Pannaan sit yks semmonen.

Jufo ja Izmo. Siis Izmo ja Jufo, nämä mainiot Hybrid Graphicsin ja Miracle Soundin luovat suunnittelijat Izmo ja Jufo. Kuinka katu-uskottavaksi ja cuuliksi sitä oikein voi tulla ennen sitä efektiä, jossa jokin asia on niin huono että se on yli siitä että olisi sen takia hyvä ja on taas uudestaan pelkästään huono?

Jufo ja Izmo.

Izmo ja Jufo.

Tietääkö kukaan mitä Kaivolle kuuluu?

tiistaina, joulukuuta 13, 2005

Palkintoja satelee

Tässä juuri ennen pakolliseen strategiapäivään lähtöä sain uutisen, josta olen varsin otettu. Hämärän länkytyksen postaus on palkittu Kultaisella Kikkelillä.

Tästä on hyvä jatkaa aikamme tuntojen syväluotaavaa luotaamista, eli oman kaikkeenvittuuntuneisuuden purkamista kolmelle lukijalleen.

Mitähän bipolaarisesta mielialahäiriöstä kärsivät, eli synkkämieliset hullut tekivät aikana jolloin ei ollut intternettiä? Varmaan kiusasivat lampaita ja sisaruksiaan kun maniat iskivät ja lopulta hankkiutuivat navetan orteen yksinaruiseen keinuun. Ei hääviä. Nykyään voi sentään työskennellä mainostoimistoissa.

Päivän puujalan tarjoaa tänään toimiston AD:n kaveri jostakin etelästä, vissiin snadista.

Nyt pitää mennä kehittymään.

Kiitos ja anteeksi.

Pukki ja Petteri

En tiedä katsoiko kukaan tätä, mutta koska sesonki on luonamme pyytäisin hetken tarkkaavaisuutta. Nämä kuvat kannattaa nimittäin syövyttää sinne myöhäisaivokuoren takapoimuihin, elleivät jo siellä ole.

Olen muuten kuullut, että Rovaniemellä safari- ja ohjelmapalveluyritysten henkilökuntaa neuvotaan tietynlaiseen hienovaraisuuteen poronlihan syömisen suhteen, koskapa turismolla saattaa hyvinkin olla tunneside moiseen elukkaan.

Mielestäni metsässä juoksevien puolipösilöiden luontokappaleiden syöminen on ylevää. Ja sitäpaitsi kiistatta erottamaton osa arktisten alueiden kulttuuria. Se muodostaa myös vakaan pohjan yksilön elintapojen, maailmankatsomuksen ja parinmuodostuksen lainalaisuuksille, joita säätelevät paitsi geenit, myös pohjoiskalotin varsin vittumainen asento lähimpään tähteen nähden – vaikkemme sitä aina myöntäisikään.

Siksi olenkin tällä päivämäärällä ehdottanut, että ainakin Joulupukkihotellin ja Pohjanhovin tulisi ravintolasaleissaan ottaa käyttöön menetelmä, jossa ainakin kaikkien ameriikkalaisten ja muidenkin mahdollisesti typeriä ja epäkäytännöllisiä tunnesiteitä aivoissaan hautovien turistien annos katettaisiin seuraavan helposti muistettavan laulun saattelemana.

Rudolf The Rednose Reindeer,
with a nice mushroom sauce.
Rudolf The Rednose Reindeer,
very good with po-ta-toes!

Se se vasta olisi aitoa Lappia se.

lauantaina, joulukuuta 10, 2005

Lauantain kokki-spesiaali

Heippa pupuset!

Tänään kokkinurkkauksessa vierailee Lager Liekki. Mmmm. Bon voyage!

Makaroni (sopii myös aloittaville kokeille)
Ainekset:makaronia (5pss/euro)
suolaa jos tykkää

Pistä tilkka vettä kattilaa ja se tulille. täytä vedenkeitin ja anna sillekki virtaa.

Tilkka kattilassa alkaa kuplia suurinpiirtein samaan aikaan sen vedenkeittimen kanssa, joten nakkaat vedenkeittimen sisällön kattilaan.

Kans täsä vaiheesa on oiva hetki nakata vähä suolaa veteen, sinne muuten sopii vielä paljo paremmin kasvis tai lihaliemi -neliö.

Sitte nakkaat vähä vajaa puoli pussia makaronia sekaa, sekota vähäsen, oota kaheksan minsaa ja sitte sen sihivelin läpi nakkaat nii että vesi mennee pois.

Huuhtele kuumalla veelleä . Makkeimmillaa ketkun kans, käy lisukkeeksi oikeestaan mihin ruokaan tahansa: kalapuikot, lihajauhomössö, potaatit, kananpalat mmmm. Vinkki: sopii nakata myös chiliä ja tippa öljyy, tulee vähä pinkeemmän makusta. Lagerin kokkikulmaan tullaan lisäämään sillon tällön uus resepti.

Lähde

perjantaina, joulukuuta 09, 2005

Taiteen tavaramuotoja

Kun kerran Lentävä juustokin julkaisee kuvia niin miksen myös minä.
Tämmöisiä tuli poikain ja tyttöin kanssa tehtailtua tuossa jokin aika sitten paikalliselle yökerholle. Terveisiä vaan tytöille. Tuli aika kivoja.

http://www.flickr.com/photos/pahakettu

Tavoittelemaanne toimistoon ei juuri nyt saada yhteyttä

Firmassa on uusi järjestelmä, langaton vaihde. Se on varsin hieno keksintö. Pitkästä aikaa on ollut niin rauhallista ja seesteistä että piti oikein arkistosta tarkistaa millainen edellisvuoden joulukuu oli. Sieltähän löytyi mukavasti stressiä ja katkeraa tilitystä. Kiva.

Eilen oikein ihmettelimme, että mikäs se nyt on kun töissä on mukava olla ja asiat tuntuvat luistavan. Langaton vaihdehan se siellä.

Tänään erään graafikon vastaajasta löytyi viesti:

"Täääällä avainasiakkaanne X X:stä. Teidän keskukseen kun soittaa niin se menee vastaajaan. Siis deeänaa-vastaajaan. Tota... Keksikää jotain. Ja soitelkaa mulle joskus, mulla on teille keikkaa."

I for one welcome our newlyfound peaceful work environment.

torstaina, joulukuuta 08, 2005

Rakkaudella kissalle

Ymmärsin tänä aamuna että maailma, jossa hyödyttömän elikon ruokaa mainostetaan Baudelairen runolla todellakin ansaitsee minut sekaansa.

Te naiset, jotka mielellänne katselette sitä kissaanne silmiin ja puhutte sille hiljaa rakkaudesta, tiedättekö mitä? Te olette ihan vitun perverssejä ihmisiä.

Hävetkää.