Otsikon ironia paljastuu tietysti vain niille, jotka tietävät kirjoittajan olevan polvilumpioihin saakka rastatukkainen neekeri. Ajattelin kuitenkin tällä viikolla kirjoittaa tänne nettiin koska tuntuu, että asiaa ei lainkaan ole, minkä voi käsittää eräänlaiseksi ideaalitilaksi. Ainakin jos salainen haltijanimi on Arawn.
Lisäksi, koska kirjallinen esikuvani Kata Kärkkäinen esiintyi ensimmäisessä koskaan itse omistamassani pornolehdessä ja ensimmäisen tyttöystäväni nimi oli Kata, päätin juuri omistaa tämän aamun epistolan kaikille Kata-nimisille naisille. Olkaa hyvät. Huomatkaa kuitenkin, että itse asiassa ensimmäisen tyttöystäväni nimi ei oikeasti ollut Kata, vaan hän oli monien nuorten naisten tapaan tyytymätön vanhempiensa valitsemaan etunimisettiin, joka varsin runollisesti kuului kokonaisuudessaan Isa Market Eleanor. Mainittu nymfi vaati kuitenkin ihmisiä kutsumaan itseään Kataksi syistä joita en tiedä. Nykyään hän varmaankin olisi vaatinut ihmisiä kutsumaan itseään Mira Yläkolmioksi, sillä sellaisia teinitytöt ovat. Sinänsä harmi, sillä minusta Isa olisi ollut huomattavasti paljon kauniimpi nimi kuin Kata. Ehkä joku oli kiusannut häntä ICA-Marketiksi. Se tuntuisi loogiselta kiusuulta. Joka tapauksessa kyseessä on siis sama tyttö, joka ensimmäisellä käynnillään kotonani kirjoitteli mustalla tussilla yläasteen ruotsinkirjani täyteen kommentteja ja halusi tulla poliisiksi. Tämä tapahtui aika pian sen jälkeen kun aloimme seurustella hänen hysteerisen itkukohtauksensa päätteeksi bingon eteisessä – ja aika pian ennen sitä kun hän lopetti seurustelumme saatuaan varmaa tietoa siitä, että hänen alun perin tavoittelemansa sallalainen ammattikoulussa opiskeleva suurikokoinen öyhöttäjä saattaisi mahdollisesti huoliakin hänet jälleen kerran noin yhdeksi yöksi. Tämä siis tiedoksi sille ainoalle lukuisista ruotsinopettajistani, joka aidosti hämmästeli miksi todistuksen kymppien perusteella ainakin jokseenkin kielellisesti lahjakas nuorukainen ei kyseisessä aineessa pärjännyt. Pelkkää typeryyttähän sekin tietysti oli, sillä minulla olisi nykyään paljon käyttöä sujuvalle ruotsille. Jopa siinä määrin että taidan opiskella huvikseni tässä kunhan ennätän itselleni kauniin kirjaruotsin. Blogeja lukemalla olen saanut siihen jopa oivan metodin, siitä Turkuun kiitoksia. Palatakseni Kata Kärkkäiseen, minusta tuntuu että jokaisen käsikirjoittajan tai ainakin romaanikirjailijan tulisi edes yrittää päästä esiintymään pornografisessa julkaisussa. Tai paremminkin jokaisen, joka on päässyt esiintymään pornografisessa julkaisussa pitäisi ryhtyä kirjoittamaan. En nimittäin usko sitä, että jos kaikki naiset esiintyisivät jatkuvasti tissit paljaina joka paikassa tissit kokisivat inflaation. Se ei ole loogista vaikka vaikuttaa siltä. Tissit ovat nimittäin niin hyvä ja kaunis asia, että nykyään esimerkiksi kun etsiskelen filosofien avulla jumalaa tapaan kuvitella hänet hahmoksi, jolla on hiukan samantyyppiset tissit kuin Kata Kärkkäisellä nuorena flikkana. Maailmankuvaani ei siis kerta kaikkiaan sovi tilanne, jossa kepposet kuten
honk honk, doorbell ja
double doorbell olisivatkin yhtäkkiä tylsiä. Uskon, että jos kaikilla maailman naisilla olisi hiukan samantyyppiset tissit kuin Kata Kärkkäisellä nuorena flikkana ja ennen kaikkea niitä ei olisi tapana verhota mihinkään harmillisiin vaatekappaleisiin, maailmassa voitaisiin lopettaa sotiminen, nälänhätä ja toisten kiusaaminen ja keskittyä olennaiseen kuten jumalan etsimiseen. Tosin täällä pohjoisessa vaatteet ovat välttämättömyys, sen huomaa jo nyt kun syyskuu on jo puolessa – tänään voisinkin kipaista ruokatunnilla Jessiin, kun se kerran tuossa vieressä on, ja etsiskellä itselleni mukavat hansikkaat neljän euron budjetilla. Juuri enempää ei hanskoihin kannata käyttää, niitä kun hukkuu joka sysky useampi pari. Onkohan Kata Kärkkäisen oikea nimi muuten Katariina? Tunnen nykyään vain yhden Katan ja hänen oikea nimensä on Katariina. Toisaalta tunnen ulkonäöltä parikin Riinaa mutta en usko että heidän kummankaan nimi olisi Katariina. Siihen ei ole oikeastaan muuta syytä kuin se, että Katariina tuntuisi helpommin lyhenevän Kataksi kuin Riinaksi, toisaalta mistäpä sitä nykyään voi olla varma, en usko että Sannapannankaan oikea nimi on Panna. Ei Jeesus antaisi sellaista nimeä lapselle laittaa, vaikka sillä onkin nykyään Rovaniemellä uusi katto mistä Jeesus lienee hyvin ylpeä. Aikanaan se tummuu takaisin mustanvihreäksi mutta sitä ennen se kyllä heijastaa kauniisti syysaurinkoa. Tuntemani Katariina on muuten tavattoman mukava ja viehättävä ihminen. Silti olen sitä mieltä että hänen pitäisi syödä paremmin. Toisaalta on rumaa arvostella ihmisten tapoja ja varsinkin ruokavalion pitäisi olla jokaisen oma asia. Ei sille kuitenkaan mitään voi että sitä tulee surulliseksi kun nuoret naiset ovat liian laihoja ja heiltä tuntuu puuttuvan se reipas ilme, jonka riemukseen onneksi niin usein näkee nuoren, vetreän ja pulskan juuri nuuskapurkin kannella perkaamansa hirven kylkilihoja suupielet veressä popsivan tyttösen kasvoilla kuulaassa syysillassa.
Proteiini, vitamiinit, seleeni (varsinkin porossa ja hirvessä) ja rauta! Tytöt! Rautaa! Proteiiniä! Rasvaa! Joo-o. Rasvaa. Ihminen tarvitsee rasvaa pysyäkseen terveenä eivätkä tissit kasva papuja mutustelemalla.
Ainakaan kunnolla.
