keskiviikkona, helmikuuta 09, 2005

Ihmisasialiike

Ihmissuhteita -blogissa oli linkitettynä tavattoman hupaisa ja elämäniloinen ohje nuorille miehille. Olisikohan ollut Merkintöjä-blogin artist-formally-known-as-Tommi, joka tuossa jokin aika sitten valitti suomalaisten blogien huonoa tasoa suuren maailman kirjoituksiin verrattuna.

Tottahan tuo tietenkin on. Ei sitä sunnuntailistoilla ja puolisekavilla länkytelmillä millään lähdetä viivalle oikeasti älykkäiden renesanssi-ihmisten kunnolla mietittyjen teesien kanssa. Silti suomalaiselle blogijankkaamiselle (esim. siitä ovatko miehet väkivaltaisia vaiko eivät, kakkaako paavi metsään ja miksi pitää aina alkaa tuulemaan jos ilma kerran muuten lauhtuu) on annettava tietty krediitti. Kun vertaa keskustelun tasoa, jossa ad nauseam jaksetaan intellä sisäeritysjärjestelmien sukupuolistavista käytännöistä tasoon, jossa yllä olevan linkin provokatiivista humoristia osataan kommentoida ainoastaan sanomalla: "ÄÄääääliö!", on tyhjänpäiväisyyksistä jankkaamisen retoriikka blogeissa ja niiden kommenttiosastoilla itse asiassa varsin korkea.

Minä muuten olen oikeasti tavannut naisia, joiden mielestä on itsestään selvää että miehen hormonitoiminta on luonnonvalinnan seurauksena kehittynyt pitkälle sellaisia tilanteita varten, joissa pitää juosta kiinni karvainen eläin metsässä tai puolustaa naarasta ja jälkeläisiä vaarallisilta pedoilta. Kun taas naisen vastaava järjestelmä suosii vähemmän lihasvoimaa ja enemmän sellaisia tunnehuomiokykyä vaativia tehtäviä, jotka lisäävät lauman selviytymismahdollisuuksia esim. havaitsemalla helpommin poikkeavia piirteitä laumassa, hoivaamaalla sairasta yksilöä tai estämällä jälkeläisiä putoamasta kallionkielekkeeltä rotkoon.

Noin niinkuin yleisesti, tajuuttekste?

Tutkimuksen lisäämä tietämys esimerkiksi siitä, tapahtuvatko tällaiset suoritukset vaikkapa tilaorientaatiokyvyn kustannuksella tai vastaavasti siitä, onko naisella paremmat hormonaaliset valmiudet useiden samanaikaisten operaatioiden suorittamiseen kuin miehellä, on sinänsä ns. ihan kiinnostavaa. Samalla tavalla kiinnostavaa kuin tansaanialaisten seepramangustien sosiaalisen hierarkian käsittely Avarassa luonnossa krapula-aamuna. Ihan mielellään semmoista katsoo. Luontoa on kiva tutkia ja kiva katsella mitä kaikkea jännää sieltä löytyykään, tai kuunnella jos joku sanoo että on aika ilmeistä, että Ugsabugsan sateenkaarimuurahaiset osaavat rakentaa pesänsä kuuden metrin korkeuteen koska pussikarhut eivät kiipeä kolmea korkeammalle. Paitsi aivan valioyksilöt, jotka sitten huolehtivat murkkujen populaation pysymisestä ympäristön kantokyvyn rajoissa.

Uskomusten muodostaminen perustuen siihen miltä nyt sattuu kulloinkin tuntumaan on puolestaan epäkiinnostavaa, samoin kuin on piru raamatulla -tyyppinen intto. Tunteellinen suhtautuminen pussikarhunaaraan sisäelimien ja aivonosien erittämien ainesten käyttäytymisvaikutuksiin ei ole edes sympaattista, se on pelkästään pöljää.

Nyt minä alan itsekin kuulostamaan Tommipommilta.

Menen siis roskiin.

Hyvää päivänjatkoa.

3 Comments:

Anonymous Anonyymi said...

HUH!!! Aika tiukkaa mättyä oli tuo Lorttoaiheinen inteeeerwebpläjäys...
Avaraa Luontoa katsoneena tuli vain mieleen että miksi naiset jaksavat aina näistä asioista puhuttaessa möykätä:"Me emme enää elä kivikaudella..." Bullshit! Ihminen on ihan samalla tasolla kehityksessään kuin tuolloinkin joten voiko meidän käyttäytymiseltä kummempaa olettaakaan. Eli nyt otan nuijani ja etsiin naaraan ja astun sitä!!!! LORTTO!!!

3:08 ip.  
Blogger Kaura said...

Sori Anonyymi, mutta kivikaudella me naaraat mätkittiin uroita kartulla otsikkoon ja otettiin esihuuverilla siemenet muumimukiin lisääntymisfiilingeissä, koska te äijät hengasitte mieluiten gasellinaaraiden perässä. Semmoist' se oli. Nykyään asiat ovat monimutkaistuneet, esim. mätkimisestä on tehty lainsuojatonta.

1:03 ap.  
Blogger tommi said...

Tervetuloa. Täällä on tilaa. Olen täällä keräyspaperipuolella, kun sanomalehdet jotenkin hengittävät paremmin makuualustana kuin muovikassit.

1:21 ip.  

Lähetä kommentti

<< Home