"Kirjoita tää lauseiksi"
Sähköpostiini on ilmestynyt 11 liuskaa pitkä dokumentti, jonka saatesanat kuuluvat: "Moe. Kirjoita tää lauseiksi. Valmis pitäs olla to ip".
Printtaan dokumentin ja se osoittautuu erään yhdistyksen toimintasuunnitelmaksi. Vilkaisen dokumenttia aivan pikaisesti ja asetan sen sitten arvolleen sopivalle paikalle pinkkaan, jossa säilytän dokumentteja joista pitänee kysäistä vähän lisäbriiffiä kunhan asianosainen henkilö joko a) tulee huoneeseeni muuten vaan tai sitten b) itkemään kyseisen työn perään sitten kun työ on jo vähän myöhässä. Tällä kertaa taktiikka ei onnistu, vaan kröhöm, "toimeksiannon" kröhöm "toimeksiantaja" soittaa. Pakko vastata, sillä viereisessä kuubikkelissa raatava työläinen hermostuu muuten ja alkaa elämöidä, mikä on rasittavaa. Nostan kuulokojeen.
"Niin saitko sen jutun? Se pitäis tosiaan olla torstaina valmis..."
Pyydän lisätietoja yksinkertaisesti ihmettelemällä mitä toimeksiannon saate mahtaa tarkoittaa, kunnes katson dokumenttia tarkemmin. Suunnitelma sisältää 11 liuskaa pienellä alkukirjamella kirjoitettuja sanayhdistelmiä tyyliin "markkinointistrategian luominen kohderyhmäkartoitus/asiakkaiden löytäminen tulostavoitteet toimenkuvat laadittu projektityövoimaa käytetään tarpeen mukaan monistusjärjestelmästä oma tarvesuunnitelma valmiina..." Kaikki kirjoitettuna yhteen pötköön. Paha aavistus täyttää mieleni, mutta kysyn silti.
"Nekö on siis tilanneet niinku tällasta palvelua, että me kirjoitetaan niiden toimintasuunnitelma?"
"Nooo... Eeeei varsinaisesti, ku siinähän se on. Se pitää vaan kirjoittaa lauseiksi."
Minulle selviää keskustelun aikana, että ilmeisen mukavaa rahoituspakettia nauttiva yhdistys laatii omat toimintasuunnitelmansa joko hyödyntäen ns. tajunnanvirtatekniikkaa tai sitten ns. meedioiden suosimaa ns. automaattikirjoitusta ja ostaa sitten mainostoimistolta palveluna tämän suunnitelman sisältämän jumalallisen ilmestyksen kirjoittamisen lauseiksi. Kaiken näkee kun elää.
Päätän keskustelun kohteliaasti ja tarkastelen tilannetta arvioiden. Pienen kalkulaation tuloksena huomaan, että annettu aika ei tule riittämään, millään. Siirtelen kalenterissa muutamaa suunnittelupalaveria, lykkään kahden konseptin luonnoksen valmistelua ja päätän olla pitämättä ruokatuntia kahteen päivään. Jäljelle jää pari iltaa, yhteensä kuutisen tuntia. Pyrin übersturmführerin puheille ja anon lupaa käyttää byroon harjoittelijaa. Pian saan kuulla, että harjoittelija harjoittelee graafista suunnittelua ja on siten ilmeisen luku- ja kirjoitustaidoton. Great!
Jos ja kun minua ei pariin iltaan baarista tapaa (eikä pariin päivään juuri minkään projektin suunnittelusessioista), se johtuu siitä että KIRJOITAN ASIOITA LAUSEIKSI.
This is what I do, this is what I´ve been trained for. Semper fi! Do or die!
Jep, jep.
Printtaan dokumentin ja se osoittautuu erään yhdistyksen toimintasuunnitelmaksi. Vilkaisen dokumenttia aivan pikaisesti ja asetan sen sitten arvolleen sopivalle paikalle pinkkaan, jossa säilytän dokumentteja joista pitänee kysäistä vähän lisäbriiffiä kunhan asianosainen henkilö joko a) tulee huoneeseeni muuten vaan tai sitten b) itkemään kyseisen työn perään sitten kun työ on jo vähän myöhässä. Tällä kertaa taktiikka ei onnistu, vaan kröhöm, "toimeksiannon" kröhöm "toimeksiantaja" soittaa. Pakko vastata, sillä viereisessä kuubikkelissa raatava työläinen hermostuu muuten ja alkaa elämöidä, mikä on rasittavaa. Nostan kuulokojeen.
"Niin saitko sen jutun? Se pitäis tosiaan olla torstaina valmis..."
Pyydän lisätietoja yksinkertaisesti ihmettelemällä mitä toimeksiannon saate mahtaa tarkoittaa, kunnes katson dokumenttia tarkemmin. Suunnitelma sisältää 11 liuskaa pienellä alkukirjamella kirjoitettuja sanayhdistelmiä tyyliin "markkinointistrategian luominen kohderyhmäkartoitus/asiakkaiden löytäminen tulostavoitteet toimenkuvat laadittu projektityövoimaa käytetään tarpeen mukaan monistusjärjestelmästä oma tarvesuunnitelma valmiina..." Kaikki kirjoitettuna yhteen pötköön. Paha aavistus täyttää mieleni, mutta kysyn silti.
"Nekö on siis tilanneet niinku tällasta palvelua, että me kirjoitetaan niiden toimintasuunnitelma?"
"Nooo... Eeeei varsinaisesti, ku siinähän se on. Se pitää vaan kirjoittaa lauseiksi."
Minulle selviää keskustelun aikana, että ilmeisen mukavaa rahoituspakettia nauttiva yhdistys laatii omat toimintasuunnitelmansa joko hyödyntäen ns. tajunnanvirtatekniikkaa tai sitten ns. meedioiden suosimaa ns. automaattikirjoitusta ja ostaa sitten mainostoimistolta palveluna tämän suunnitelman sisältämän jumalallisen ilmestyksen kirjoittamisen lauseiksi. Kaiken näkee kun elää.
Päätän keskustelun kohteliaasti ja tarkastelen tilannetta arvioiden. Pienen kalkulaation tuloksena huomaan, että annettu aika ei tule riittämään, millään. Siirtelen kalenterissa muutamaa suunnittelupalaveria, lykkään kahden konseptin luonnoksen valmistelua ja päätän olla pitämättä ruokatuntia kahteen päivään. Jäljelle jää pari iltaa, yhteensä kuutisen tuntia. Pyrin übersturmführerin puheille ja anon lupaa käyttää byroon harjoittelijaa. Pian saan kuulla, että harjoittelija harjoittelee graafista suunnittelua ja on siten ilmeisen luku- ja kirjoitustaidoton. Great!
Jos ja kun minua ei pariin iltaan baarista tapaa (eikä pariin päivään juuri minkään projektin suunnittelusessioista), se johtuu siitä että KIRJOITAN ASIOITA LAUSEIKSI.
This is what I do, this is what I´ve been trained for. Semper fi! Do or die!
Jep, jep.
0 Comments:
Lähetä kommentti
<< Home